Yliaktiivisen rakon tyhjentäjälihas on liian aktiivinen ja pyrkii supistelemaan jo pienestä virtsamäärästä. Se aiheuttaa yleensä tihentynyttä virtsaamistarvetta ja mahdollisesti myös virtsan karkaamista. Potilaalla ei ole osoitettavissa virtsarakon sairautta, kuten tulehdusta, rakkokasvainta tai -kiveä. Yliaktiivisen rakon oireet voivat olla peräisin rakon pienestä tilavuudesta tai virtsaamistarvetta hillitsevien mekanismien puutteellisesta toiminnasta. Se taas johtaa virtsarakkoa ympäröivän detrusor-lihaksen toimintahäiriöön.
Normaalisti detrusor-lihas supistuu vasta virtsaamisen aikana. Yliaktiivinen rakko alkaa kuitenkin supistella jo ennen aiottua virtsaamista eikä sen toimintaa pysty hallitsemaan. Tämä aiheuttaa virtsapakkoa eli äkillistä ja voimakasta tarvetta päästä vessaan. Vessassa joutuu käymään yli 8 kertaa vuorokaudessa. Näiden oireiden lisäksi osa kärsii myös yliaktiivisen rakon "märistä oireista".
Pakkoinkontinenssi, eli yliaktiivisen rakon märät oireet on kiusallinen oire, josta kärsii n. 1/3 yliaktiivisen rakon potilaista. Pakkoinkontinenssissa voimakasta ja äkillistä virtsahädän tunnetta seuraa virtsan karkaaminen. Jos virtsa karkaa tahattomasti fyysisen ponnistelun yhteydessä tai esim. aivastaessa, mutta sinulla on myös yliaktiivisen rakon oireita, saatat kärsiä sekamuotoisesta inkontinenssista.
Yliaktiivinen rakko on yleinen vaiva, josta kärsivät kaikenikäiset naiset ja miehet. Suomessa potilaita on arviolta n. 320 000. Vaikka yliaktiivinen rakko yleistyy iän myötä, se ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Yliaktiivisen rakon aiheuttajaa ei tunneta. Yksittäistapauksissa syynä voi olla neurologinen häiriö tai sairaus.
Voit myös varmistaa asian ensin itse tekemällä yksinkertaisen testin.